Olen pienestä pitäen aistinut kehoni tuntemuksia voimakkaasti, pohtinut luiden asentoa, lihasten muotoja, liikkeen synnyttämiä olotiloja. Kaikki tämä tuntui toisinaan hämmentävältä, sillä en tiennyt, mitä kaikella pohtimisellani tekisin! Aloin soittaa pianoa 4-vuotiaana ja löysinkin pian itseilmaisun tavaksi improvisaation musiikin keinoin. Keksin usein kappaleita tai ihan vain etsiskelin melodioita. Kuullessani ystäväni soittavan viulua hurmaannuin tuon kauniin instrumentin äänestä. Soitin 20 vuotta viulua todella aktiivisesti, ammattiin asti.

Kuulin usein soittotunneilla huudahduksen ”Rentoudu!”. Minä mietin mielessäni, miten? Olin varmasti kovin itsepäinen oppilas, sillä halusin soittoni olevan ilmaisurikasta, vaikka soittoasennossani oli jännittyneisyyttä. Teini-ikäisenä hartia- ja käsivarsivaivat olivat minulle arkipäivää ja rintalastani rakenteellinen sisäänpainuminen vaikeutti hyvän ryhdin ylläpitämistä. Rakkauteni musiikkiin kantoi kuitenkin eteenpäin ja jatkoin erilaisten liikuntamuotojen etsimistä tarkoituksenani löytää apu lihaskireyden purkamiseen.

Kiinnostukseni Pilates-menetelmää kohtaan syttyi erikoisfysioterapeutti Jarmo Ahosen vastaanotolla syksyllä vuonna 2000. Siitä lähtien olin viulisti, jolla oli fysiikkavalmentaja. Se tuntui mahtavalta! Päivittäinen 20 minuuttia kestävä harjoitteluni sisälsi liikkeitä, joissa toteutui yhtäaikaa keskustankäyttö, hengitys ja liikkeen virtaavuus. Oivalsin, että minun on saatava kehoni vapautumaan sisältä ulospäin. Soittoharjoitteluni muuttui tuolloin huomattavasti, sillä harjoittelin keskittyneemmin ja ergonomisemmassa soittoasennossa. Tällä tavalla käsivarteni pysyivät hyvässä kunnossa ja pystyin suoriutumaan tärkeistä tutkinnoista kiitettävin arvosanoin.